Olen päätynyt siihen, että turvallisin reitti Virtsuun on kiertää saarten kautta. Sillä tavoin pystyn välttämään maantie numero 10 vartta polkemisen joutumatta kuitenkaan sisämaahan. Lisäksi olen kuullut, ettei mantereen puoleisella tiellä ole mitään nähtävää (?) Lähden siis heti teltan ja tavarat pakattuani satamaan. Ennätän klo 11:30 lauttaan. Vatsani täytän laivan buffeessa.







Valitsen lyhyimmän reitin Hiidenmaan itälaitaa kohti saaremmaata. Olen jo aiemmin viettänyt aikaa Hiidenmaalla, joten en nyt lähde kiertämään rantoja, vaikka ne hienoja ovatkin. Jätän myös Kassarin ja sääretirpin väliin, vaikken ole siellä käynyt, ja varmaankin olisi käymisen arvoinen paikka. Lyhin reitti tosin on sitten melko ikävää poljettavaa. 40 kilometriä lähes suoraa, auringossa paahtuvaa maantietä. Piennar on kapea, ja vaikka liikenteen määrä on kohtuullinen niin autot kulkevat ohi lujaa, mikä on jo melun vuoksi aika stressaavaa. Helteinen päivä tekee polkemisesta vähän raskasta. Toivoisin, että olisin ottanut puolet vähemmän tavaraa mukaan. Kyliä matkalla on vain kaksi, nekin hyvin pieniä.







Poljen kuitenkin päättäväisesti ja reippaasti eteenpäin ja olen perillä satamassa jo ennen viittä. Lautta lähter vasta klo 18:30, joten ehdin rauhassa syödä jäätelöä ja ihailla merimaisemaa.

Samaan lauttaan tulee kaksi muutakin retkipyöräilijää. Heittäydyn taas juttusille lautan kanttiinissa. Naiset ovat Anniina ja Eveliina, Helsingistä. Ovat olleet jo yli viikon retkipyöräilemässä, tulleet myös Tallinnasta rannikkoa pitkin. Pohdimme yhdessä majoitusvaihtoehtoja Saarenmaan puolella. Saamme suosituksen Saarenmaan puolen sataman kahvilasta, että läheinen valtion telttailualue, RMK Triigi telkimisala, on hyvä paikka. Menemme siis sinne.


Telttailualue on yllättävän suosittu, virolaisia on siellä paljon telttailemassa. Keittokatoksia on useita, ja jokainen niistä on varattu. No, ei haittaa. Laitamme leirin pystyyn rantaan. Minä telttani ja Anniina ja Eveliina ripustavat riippumattonsa puihin. Ranta on kaunis, mutta hiukan umpeenkasvanut eikä kivinen pohja houkuttele uimaan.
Kokkailemme retkikeittiöllä illalliseksi vegaanista avaruusruokaa. Kuuma vesi kadetaan pussiin ja odotellaan hetki, ei muuta. Naisilla on kuulemma ylimääräistä, niin minäkin saan pussillisen tikka masalaa.