Jatkan matkaa Anjan kanssa. Tämä ei nyt kyllä seuraa lainkaan suunnittelemani reittiä. Olin ajatellut polkea mutkitellen kaunista rannikkoa pitkin EuroVelon reittiä. Anjan reitti menee kuitenkin sisämaan kautta suorinta tietä Haapsalun, vain yhdellä yöpymisellä. Päivämatka on siis tänäänkin aika pitkä.
Poljemme maantietä pitkin etelään. Ensin ohi vanhan linnan ja unikkoa kukkivien peltojen, ja sitten synkän metsän läpi.




Pysähdymme Ristin kylässä pienelle kaupalle, ja syömme välipalaa. Rististä jatkamme Läänemaa Terviseteetä pitkin, entistä junaradan pohjaa. Jatkamme sitä pitkin Haapsaluun. Pohja on hiekkatietä, välillä hyvää ja tasaista, välillä täynnä teräviä kiviä, tai vain muutaman kymmenen sentin leveä. Niskani alkaa väsyä ja alkaa tulla myöhä, joten sovimme, että poljen edeltä, koska olen Anjaa nopeampi.


Loppumatka tuntuukin yllättävän kevyeltä. Pidän enemmän taukoja, koska voin jo luottaa pääseväni perille. Lopulta radanpohja kaartaa Haapsalun vanhalle asemalle. Asemalla on ”museoituja” vanhoja vetureita ja vaunuja ruostumassa.



Aseman jälkeen lyhyt pätkä meren rantaa hotellille. Olen kuvaillut niin innolla, että Anjakin saapuu melko pian jälkeeni.
